Olen Eevi, tänä vuonna 18 vuotta täyttävä koiraharrastaja. Omistan kaksi belgianpaimenkoira groenendaelia, sekalinjaisen nartun nimeltä Kerttu (s. 2013) ja käyttölinjaisen uroksen nimeltä Jänkä (s. 2020). Harrastuslajimme on IGP, josta tosin mummukoira Kerttu on jo eläköitynyt, mutta Jänkän kanssa treenaamme tavoitteellisesti.
Olen kasvanut koko lapsuuteni ja nuoruuteni koirien keskellä äitini koiraharrastusten vuoksi. Nuorempana valjakkourheilu tuli tutuksi omien siperianhuskyjen kautta, lisäksi ikioman huskyni kanssa harrastimme agilitya monta vuotta ja päästiinpä kisaamaan useat epäviralliset kisat jopa tuloksineen, mutta virallisiin emme koskaan ehtineet ennen koiran kodinvaihtoa. Olen myös kiertänyt nuorempana paljon näyttelyitä ja junior handler -kilpailuja.
Kosketus palveluskoiramaailmaan tuli Kertun kautta, joka siirtyi äitini ohjauksesta minun ohjaukseeni peruskoulutettuna koirana vuonna 2018. Kertun kanssa oli ajettu paljon jälkeä pennusta asti, joten jatkoimme sillä linjalla, kunnes lajina TOKO alkoi kiinnostamaan kisatavoitteineen. Olen käynyt Kertun kanssa muutamissa epävirallisissa tokokokeissa, lisäksi virallisissa tuloksena ALO1. Ehdottomasti silti ikimuistoisin ja itselle ehkä tärkein kokemus Kertun kanssa on ollut Nuorten TOKO SM -kokeet vuonna 2020. Sijoituimme siellä toiselle sijalle. Olen niin iloinen, että päädyin noihin karkeloihin juuri tämän koiran kanssa. <3 Vuonna 2020 päädyimme myös vahingossa pururyhmään, jossa Kertusta osoittautuikin lahjakas purukoira. Aloimme treenaamaan IGP:tä tavoitteellisesti, mutta vuonna 2021 Kerttu jäi eläkkeelle emmekä ehtineet kokeisiin asti omien henkilökohtaisten syiden vuoksi. Nyt Kerttu on 10 vuoden rajan saavuttanut ja viettää leppoisia eläkepäiviä nukkuen ja ulkoillen.
Jänkän kanssa aloitimme virallisesti C-osan treenaamisen vasta omien resurssieni sen salliessa, eli vuonna 2022 (toki koiraa on pentuaikoina leikitetty useita kertoja maalimiehellä, mutta en pidä yhtään huonona asiana että koira sai henkisesti kehittyä rauhassa ennen ns. oikeiden purutreenien säännöllistä aloittamista). Treenasimme ahkerasti koko syksyn -22 purujen osalta ja koira edistyi erittäin hyvällä tahdilla eteenpäin. Niin sanottu talviloma tuli hyvään saumaan treenien osalta, päättyen hyviin onnistumisiin. B-osaa olimme treenanneet ahkerasti koko kesän. Tarkoituksena oli suorittaa BH-koe viime syksynä, mutta se siirtyikin tälle keväälle. Jälkimotivaatio sen sijaan oli kadoksissa koko vuoden, joten koira ajoi tasan yhden jäljen viime kautena... tänä vuonna uusi, parempi yritys jälkikauden starttaamiselle! Pentuna onneksi paljon jälkiä ajanut Jänkä on lahjakas jälkikoira ollut jo pennusta, joten en stressaa hukkaan mennyttä jälkikautta kokeiden osalta. Varmasti saadaan tämäkin osa-alue kirittyä kiinni!
Tämä talvi on ollut hyvin hiljaiseloa kaikenlaisen treenin osalta, mutta tästä se jälleen lähtee käyntiin kun kevätkin saapuu.
