Tiesitkö, että pennun kannalta tärkeä varhaisen oppimisen kausi päättyy jo noin 12 viikon iässä? Kerron tässä blogitekstissä neljä tärkeää asiaa, jotka tulevan pennun omistajan on tärkeää tietää pennun varhaisesta oppimisesta.
Kirjoittaja: Mirva Paasonen
Kukoistava koira -sivuston perustaja, eläintenkouluttaja (at), käyttäytymisanalyyttisen eläinkoulutuksen asiantuntija (tay)
Pennun saapuminen on usein merkittävä elämänmuutos. Erityisesti silloin, kun kyseessä on ensimmäinen koira. Uutta opeteltavaa riittää, ruokinnasta, turkinhoidosta, varusteista ja vakuutuksista ja vaikka mistä. Pennun saapuessa alkaa tutustuminen uuteen perheenjäseneen ja muodostetaan uusia arjen rutiineja. Seurataan pennun kasvua ja harjoitellaan sujuvaa yhdessäeloa. Entäs sitten se pennun kouluttaminen? Moni pennunomistaja tähtää pentukurssille pennun ollessa 4-6 kuukauden ikäinen. Ohjatulle pentukurssille osallistuminen on erinomainen ratkaisu, mutta tiesitkö, että pennun kannalta tärkeä varhaisen oppimisen kausi päättyy jo noin 12-14 viikon iässä?
Tämä ikäkausi on koiran elämän kannalta ainutlaatuinen oppimisen vaihe ja omistajana voit vaikuttaa siihen, mitä oppeja pentu omaksuu heti ensimmäisinä viikkoina kotiutumisesta alkaen.
Seuraavaksi kerron neljä tärkeää asiaa, jotka jokaisen tulevan pennun omistajan on tärkeää tietää pennun varhaisesta oppimisesta.
1. Alle 12 viikon iässä sosiaalisten taitojen omaksuminen on sujuvinta
Pentu tarvitsee mahdollisuuksia oppia vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten, eläinten ja lajitovereiden kanssa jo ennen 12 viikon ikää. Tässä iässä pentu on ainutlaatuisen avoin oppimaan sosiaalisia taitoja ja imee itseensä tietoa ja taitoja ainutlaatuisella tavalla. Kun 12-14 viikon ikä tulee täyteen, on normaalia, että pentu alkaa vierastaa uusia, ennen kokemattomia asioita (kuten vieraita ihmisiä, koiria tai muita eläimiä).
Kun sosiaalisen oppimisen herkkyyskausi on ohitse, se on ohitse. Aikaikkuna on pennun ikään sidottu ja osa pennun normaalia kehitystä. Pennut kehittyvät valtavan nopeasti ja sosiaaliset taidot ja avoin suhtautuminen erilaisissa kohtaamisissa on jokaiselle koiralle korvaamattoman tärkeitä sujuvan arjen kannalta. Ne opitaan helpoiten ja nopeiten nimenomaan varhaisena pentuaikana.
Avoimen, sosiaalisen ja uteliaan koiran kanssa on miellyttävää liikkua missä vain, kun taas koiran epävarmuus, pelot tai voimakas tarve välttää esimerkiksi kohtaamisia rajoittavat niin koiran kuin omistajankin elämää merkittävällä tavalla.
2. Pentu tarvitsee elämäntaitoja
Usein kouluttamisesta puhuttaessa käsitellään taitoja, joita me ihmiset koirilta tarvitsemme. Koiran tulisi esimerkiksi osata kävellä vierellä, tulla luokse pyydettäessä ja olla hyppimättä vieraita päin. Sen lisäksi, että suunnittelet opettavasi pennulle näitä yhteiselämää sujuvoittavia ja hallintaa lisääviä taitoja, ajattele myös taitoja, joita pentu tarvitsee elämässään.
Pennun olisi tärkeää oppia näitä taitoja jo ensimmäisten asioiden joukossa, sillä ne vaikuttavat sen hyvinvointiin. Tällaisia pennun tarvitsemia elämäntaitoja ovat muun muassa sosiaaliset taidot, positiivinen suhtautuminen uusiin asioihin, erilaisilla pinnoilla kävely, erilaiset äänet, käsittely ja rajatussa tilassa rauhoittuminen. Kun pentu suhtautuu rohkeasti uusiin asioihin, viihtyy vieraiden ihmisten seurassa, ei ahdistu vieraista koirista tai vaikkapa portaista tai kiiltävistä lattioista, on yhteiselo ja yhdessä liikkuminen mutkatonta.
Kun pentu oppii hyvinvointinsa kannalta tärkeitä elämäntaitoja, sen hyvinvoinnista ja tarpeista on myös helpompaa huolehtia. Kun pennun yksilölliset ja lajityypilliset tarpeet on tyydytetty ja se voi hyvin, se tarkoittaa aina myös harmonisempaa käyttäytymistä.
3. Pentu oppii myös asioita, joissa et ole aktiivinen opettaja
Saatamme helposti ajatella, että pennun oppiminen koostuu asioista, jotka sille opetamme. Pentu oppii kuitenkin jatkuvasti ja myös silloin, kun emme sitä opeta. Ympäristö vaikuttaa pennun käyttäytymiseen ja kun tämän tiedostaa, voi ympäristön tarjoamia oppeja valjastaa tukemaan pennun kasvua toiveiden mukaiseksi, tasapainoiseksi aikuiseksi.
Todellisuudessa että pentu oppii kaikesta ympärillään. Omasta fyysisestä ympäristöstään, ihmisiltä ja lajitovereiltaan. Kaikista kohtaamisista, joissa se on mukana kertyy kokemuksia, jotka vaikuttavat pennun käyttäytymiseen jatkossa. Oma omistaja kouluttajana on vain pieni osa tätä kokonaisuutta. Pennun omistajana voit kuitenkin paitsi suoraan opettaa pennulle taitoja, myös valjastaa ympäristön tarjoamat opit tukemaan omia tavoitteitasi.
Esimerkiksi sen sijaan, että joutuisit jatkuvasti keskeyttämään pennun kielletyt touhut, voit fiksuilla ratkaisuilla luoda ympäristön, joka ehkäisee ei-toivottua käyttäytymistä ja ohjaa toivottujen toimien pariin. Samalla pystyt pitämään huolen, että sinun ei tarvitse olla pennun silmissä kaiken hauskan keskeyttävä rajoittaja, vaan mielenkiintoisten asioiden mahdollistaja!
4. Pentu viestii tarpeistaan
Nuori pentu oppii viestimään tarpeistaan nopeasti, jos sille annetaan mahdollisuus. Koiran tarpeiden täyttyminen on yksi perustavanlaatuisista käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä, joten kaikki lisätieto oman koiran tarpeista auttaa omistajaa kohti soljuvampaa yhteiseloa.
Kun pentu oppii jo varhain, että sinä voit auttaa sitä saavuttamaan sille tärkeitä asioita, sinusta tulee pennun silmissä aidosti merkityksellinen. Pentu alkaa hakeutumaan vuorovaikutukseen kanssasi yhä enemmän omasta halustaan ja sinun on näin helpompi viestiä myös pennun suuntaan.
Yhteisten kokemusten myötä opit itse tunnistamaan koirasi tarpeita ja ”lukemaan koiraasi” yhä paremmin. Kun tiedostat koirasi yksilölliset tarpeet, voit pitää sen yksilöllisestä hyvinvoinnista huolta yhä paremmin ja ajaudutte harvemmin konfliktitilanteisiin. Tämä vaivannäkö tulee takaisin, kun saat katsella tyytyväistä, levollista koiraa ja nauttia mutkattomista yhteisistä hetkistä.
Lopuksi…
Koira oppii läpi elämän, mutta pentuaikana uusien asioiden omaksuminen on poikkeuksellisen sujuvaa. Tämän vuoksi ehdotankin, että panostat sinun ja pennun ensimmäiset yhteiset viikot pennun ja vuorovaikutuksenne kannalta tärkeiden elämäntaitojen harjoitteluun. Harjoittelun määrästä ei kannata ahdistua, voit hyvin jättää yksittäisten temppujen harjoittelun myöhemmälle – pentu oppii istumaan ja käymään maahan myöhemminkin.
Tärkeintä tässä vaiheessa on, että pentu omaksuu uteliaan, toiveikkaan ja oma-aloitteisen asenteen, joka kantaa vaihtuvissa paikoissa ja erilaisissa kohtaamisissa.
Panostaminen koiran oppimiseen tässä vaiheessa voi ensi ajatuksena tuntua työläältä, mutta jos panostat pennun koulutukseen varhain, teet kannattavan sijoituksen koko yhteisen elämänne ajalle. Ja sitä paitsi: optimaalisten oppimistilanteiden järjestäminen ei ole kovin työlästä tai vaikeaa – on vain tärkeää tietää, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Jos haluat oppia lisää siitä, miten voit valmistautua pennun saapumiseen ja kuinka tukea pennun kasvua tasapainoiseksi aikuiseksi, lue lisää Onnellinen pentu -verkkokurssista tästä linkistä:
https://koiratarvikehaukkula.fi/products/onnellinen-pentu-verkkokurssi